Vastuullisuus on KUMONIlla arvopohjasta nousevaa jatkuvaa parantamista ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin eteen.
Vaikka rakennusteollisuuden osuus koko yhteiskunnan kokonaishiilidioksidipäästöistä on merkittävä, ei lainsäädäntö toistaiseksi velvoita KUMONIn kokoluokassa toimivia rakennusyrityksiä selvittämään ja vähentämään päästöjään. Monissa yrityksissä tämä tärkeä työ voikin vapaaehtoisuudesta johtuen olla vielä aloittamatta.
Arkijärkisen vastuullisuusajattelun lisäksi KUMONIlla yritystoimintaa ovat jo vuosia ohjanneet sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Lainsäädännön muuttuminen synnyttää myös uusia velvoitteita, ja niiden odottamisen sijaan on yrityksessä lähdetty aktiivisesti selvittämään oman toiminnan ympäristövaikutuksia sekä mahdollisia tapoja toimia näiden päästöjen vähentämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
– Haluamme toimillamme näyttää suuntaa etenkin rakennusalan pk-yrityksille. Toivottavasti saisimme innostettua mukaan muitakin, toteaa KUMONIn toimitusjohtaja Ari Karhapää.
KUMONIn laatu- ja ympäristöpäällikkönä toimiva Antti Huuskonen Talentreeltä tunnistaa vapaaehtoisten HSEQ-toimien hyödyt: – Aktiiviset, ennen velvoittavuutta aloitetut toimet ovat osoitus sitoutumista huomisen vastuullisiin toimintamalleihin jo tänään. Edelläkävijät ovat esimerkillään avainasemassa mahdollistamassa tätä positiivista muutosta!
Uusi laskentatyökalu ympäristövaikutusten arviointiin ja vähentämiseen
Talentreen Outi Piisilän avulla KUMONIlla startannut hiilijalanjäljen laskentamallin kehittäminen saapui maaliin, kun yrityksessä otettiin 2024 käyttöön uusi laskentatyökalu. Laskentamalli on osa Savonia-ammattikorkeakoulun Fanny Salbergin opinnäytetyötä “Hiilijalanjäljen laskentamalli rakennusliikkeelle”, ja se toimii hienosti tukena yritystoiminnan ympäristövaikutusten ja hiilijalanjäljen arvioinnissa.
– Suurimpien rakennusalalla toimivien yritysten tulee jo raportoida vastuullisuudestaan ja ympäristövaikutuksistaan, mutta KUMONIn kaltaisia pk-yrityksiä ei vielä velvoiteta raportoimaan laajemmin. Erityisesti tämä sai minut kiinnostumaan aiheesta, sillä organisaatiotason hiilijalanjäljen selvittäminen ei ole kotimaisissa rakennusliikkeissä kovin yleistä, kertoo ympäristötekniikan insinööriksi sittemmin valmistunut Salberg.
Salbergin 2024 julkaistu opinnäytetyö ja siihen liittyvä laskentatyökalu perustuvat Greenhouse Gas Protocol (GHG) -protokollaan. Laskentatyökalulla saadaan KUMONIn eri työmailta vuoden ajalta kerättyjen tietojen pohjalta arvio ympäristöpäästöistä sekä lisäksi hiilijalanjäljen suuruus vuositasolla (tammi–joulukuu). Eri kasvihuonekaasupäästöt on GHG-protokollan mukaisesti jaettu kategorioihin Scope 1, Scope 2 ja Scope 3.
– KUMONI toimii positiivisena ja rohkaisevana esimerkkinä näyttäen, mitä yritys voi tehdä oman organisaationsa eteenpäin viemiseksi. Toivon, että laskentamalli on jatkossa hyödyllinen työkalu organisaation toiminnalle, iloitsee Salberg.
Fanny Salbergin kehittämään laskentamalliin ollaan tyytyväisiä
KUMONIlla Salbergin kehittämään laskentamalliin ollaan tyytyväisiä, ja työkalua hyödynnetään parhaillaan Scope 1 – ja Scope 2 -mittauksiin yrityksen Kuopion-työmailla. Tulevana tavoitteena on mittausten laajentaminen myös muihin kaupunkeihin sekä Scope 3 -mittausten aloittaminen.
– Kiitän Fannya toimivasta työkalusta ja siitä, että hän opiskelijana valitsi KUMONIn taitojensa työelämälähtöiseen hyödyntämiseen. Ympäristövaikutusten vähentämiseen opinnäytetyönä kehitetty laskentamalli on mielestäni hyvä esimerkki vastuullisuudesta laajemminkin, sillä oppilaitosyhteistyö on sekin vastuuta ja välittämistä – kiitos tästä Savonia-ammattikorkeakoululle! kiittelee Karhapää.
Me tunnemme vastuumme
Kerromme verkkosivuillamme lisää vastuullisuustyöstämme; tule tutustumaan arvopohjaamme sekä tapoihin, joilla varmistamme vastuullisuuden prosesseissamme.